HuiLaa hankkeen maaliskuu ja huhtikuun alku

Maaliskuu

Pidimme maaliskuussa jälleen koulutuksia, hieman on juttujen teko venähtänyt, mutta tässä nyt avausta maaliskuusta.

Robotti

Rovaniemellä oli Automaattilypsy autuaaksi – koulutus, jossa käytiin läpi perus toimintoja robottien osalta.

Nurmi

Meillä oli Pellossa oman nurmiasiantuntijamme Terhi Luukkosen pitämä Juurta Jaksain – nurmikoulutus. Kävimme läpi asioita joita kannattaa huomioida, kun ottaa maa- ja rehunäytteitä ja tarkastelee niiden antamia arvoja kullekin ravinteelle. Pellon peruskunnosta huolehtiminen on tärkeä osa hyvää talouden pitoa maatilayrityksessä sekä osa yrityksen johtamista. Sieltä saadaan karjalle se tärkein rehu ja siihen kannattaa panostaa niin laadullisesti kuin määrällisesti, niillä panoksilla millä voi panostaa. Sään armoilla toimitaan, mutta jos se koettelee ja pellossa on vielä vääränlaiset panostukset, menetetään euroja todenteolla.

Nurmi on yksi osa-alue maatilan kokonaisuudessa, mutta se on yksi tärkeimmistä ja katsetta kannattaa suunnata sinne. Suunnitelmallisuus, analysointi ja analyysi tulosten mukaan toimiminen edesauttavat toimivan nurmituotannon saavuttamisessa. Maanäytteet kannattaa aika ajoin ottaa laajana, jolloin päästään kiinni myös hiven puutoksista, ja voidaan sitä kautta saada parempi sato pontentiaali. Myös rehuanalyysien ottaminen eli valmiin tuotteen analysointi on tärkeä osa, koska siitä nähdään viimeistään mitä laatua pellosta on ruokintapöydälle saatu. Tämä kertoo myös sen kuinka paljon joudutaan panostamaan ostorehuihin ja kaikkea ei voida ruokinnassa korjata esim. väkirehuilla, koska nauta kuin myös lammas hyödyntävät vain tietyn osan siitä, ne kuitenkin ovat karkea rehun hyödyntäjiä.

Lihanauta

Nurmen jälkeen saimme koulutusta Naudanlihatuotannon osalta, kouluttajana toimi Luken tutkija Arto Huuskonen. Luken Ruukin asemalla on koenavetta, jossa tehdään sonnien ruokinta ja kasvu kokeita mihin Arton koulutus pohjautui pitkälle. Lihakarjan kasvatuksessa ruokinnalla, vedellä ja olosuhteilla on se suurin merkitys, kuten minkä tahansa tuotantoeläimen kanssa. Ilman riittävää ja puhdasta vettä emme saa eläimiä syömään tarpeeksi, oikeanlaisella ruokinnalla optimoimme lihanaudoilla niiden kasvun ja kasvu nopeuden, täytyy tässä muistaa rotukohtaiset erot. Meillä Suomessa paljon sonneja ja lihaksi kasvatettavia hiehoja tulee maitotiloilta, mutta liharotuisten karjojen määrä alkaa olla myös näkyvää. Liharotuisilla kasvut ovat maitorotuja parempaa, jolloin liha saanto on suurempi. Toki sitten vaikuttava tekijä on myös liharotujen väliset koko erot. Myös lihanaudoilla ruokinta tulisi perustua hyvä laatuiseen karkea rehuun, johon tarvittaessa haetaan oikeanlaista valkuais ja energia lisää.

Olosuhteet kasvatukselle ovat yksi kasvun edistäjä tai haittaaja, riippuen ovatko ne kunnossa. Raitis ja hyvä ilma kasvatustiloissa, valoa jotta eläimet syövät tarpeeksi, koska ilman syöntiä ei tule kasvua. Tarpeeksi tilaa ja puhtaat tilat. Rehua olisi hyvä olla jatkuvasti saatavilla, se on todettu kasvua parantavaksi tekijäksi, joten ruokintapöydän on hyvä olla oikeanlainen eli sellainen mihin rehua mahtuu ja kaikki mahtuu syömään. Ruokinnan kustannuksia kannattaisi seurata kuin myös kasvuja, jotta näkee tilan talouden kehittämisen kannalta menoja ja tuloja, myös lihakkuutta ja rasvaisuutta kannattaisi katsoa. Kotoisen rehun tuotantokustannukset olisi hyvä tietää, koska se on yksi kulu tekijä ruokinnassa. Samalla saataisiin seurantaan peltoihin käytetyt eurot eli ettei niitä hukattaisi vaan saataisiin euroja hyvälaatuisen säilörehun muodossa, jota on riittävästi tilan tarpeisiin.

Tilaa johtamassa

Ell Viljar Sedrik kertoi eläinlääkärin näkökulmasta mitä on tilan johtaminen ja mistä se koostuu, maatilayrityksen johtamiseen sai erilaista tulokulmaa näillä ajatuksilla. Tila on osatekijöiden kokonaisuus, jossa kaikilla osatekijöillä on oma tärkeä roolinsa, ja tämä kokonaisuus tulisi yrittäjän hallita, jotta saadaan toimiva ja kannattava maatilayritys. Hallittavien asioiden määrä tuntuu paljolta, jolloin voi varmasti herkästi käydä niin, että jotain jätetään vähemmälle huomiolle kun aika ei riitä. Sekin on hyvä, jos ne vähemmän huomion asiat ovat sellaisia, jotka eivät romahduta tuottavuutta ja sitä kautta taloutta tilalla. Joka päivä on turha lakaista ruokintapöytiä kiiltäväksi, mutta tarpeeksi usein kannattaa puhdistaa ja kuivittaa kestokuivikkeella olevat karsinat tai kasvatus tilat, jolloin eläimet eivät kärsi likaisuudesta ja kylmästä. Tai robottia ei kannata jättää huoltamatta, koska sen toimimattomuus tuo ongelmia lypsyihin, mikä näkyy maidon määrässä tai laadussa todennäköisesti.

Sorkkienhoidosta tinkiminen näkyy tilissä ja pitkään, jos sitä ei pidetä säännöllisenä. Utareterveys maidontuotannossa on ratkaiseva tekijä. Naudoilla ja lampailla ruokinnan tärkeys ja rehun laadulla on merkitystä, huonon rehun eläimet jättävät syömättä, tässä hukataan euroja tuotannossa eli kasvu ja maidontuotto kärsivät, samalla on hukattu peltoon käytettyjä euroja, koska laatu on kärsinyt eli panoksia on nurmeen käytetty, mutta sieltä ei ole saatu kunnon tulosta.

Eläinten olosuhteet, kosteassa vetoisessa ja pimeässä paikassa ei mikään eläin kasva kunnolla eikä lypsä, karitsat ja vasikat sairastuvat. Vanhassakin tuotantotilassa voidaan löytää kohtuu hintaisia esim. ilmanlaatua parantavia tekijöitä, vanhat ikkunat pois ja kennoikkunat tilalle. Umpilehmät lypsykarjassa erilliseen kylmäkasvatus tilaan kunnolliselle pehkupohjalle, jolloin saadaan navettaan tilaa ja umpparit odottamaan poikimista väljempiin oloihin, joissa kunto paranee poikimista ajatellen sekä tulevaa tuotantokautta silmällä pitäen. Emolehmillä poikimisen aikaan varaudutaan erilliskarsinoilla, joissa kunnon pehku, jotta vasikka pysyy kylmässäkin tilassa lämpimänä ja kuivana, näin se pysyy hengissä.

Tilan kokonaisuus on eläinten pidossa tietyllä tavalla parhaiden käytänteiden hakemista, työajan hallintaa sekä investointien tarpeellisuuden miettimistä. Se on eläimiin panostamista, nurmien laatuun panostamista ja tuotantorakennusten toimivuuteen niin eläinten kuin yrittäjän kannalta panostamista. Hyvät ja suunnitellut lähtökohdat antavat kannattavalle toiminnalle pohjan. Laskinta kannattaa ja tulee käyttää, luvut eivät valhetele ja antavat toiminnalle suunnan, tilan tulee kehittyä ja kehittää, jotta se voi pysyä tuotannossa kiinni.

YRITTÄJÄ ON MAATILAN TÄRKEIN OSA-ALUE

Huhtikuu

Huhtikuun aloitimme lammastuotantoa käsittelevällä koulutuksella, kouluttajana toimi ProAgria Etelä- ja Keski – Pohjanmaan, Keski-Suomen alueella toimiva lammastila asiantuntija Sini Sillanpää.

Lammas

Lammastalouden aloittaminen ja lopettaminen on kohtuullisen helppoa, monet tilat ovatkin kasvattaneet tuotantoaan pikku hiljaa esim. kesälampaista. Lampaat eivät ole vaativia tuotantotilojen osalta, kunhan on puhdasta ja kuivaa. Niille tulee olla riittävästi ja jatkuvasti puhdasta vettä saatavilla, lammas on erittäin haju- ja makutarkka, joten se ei välttämättä juo vettä joka silmään näyttää puhtaalta, jos kupin reunoille esim. on kertynyt likaa. Rehun kanssa on sama asia, tuotantotilasta saattaa ajan kanssa jäädä rehuun ”lampaan” haju ja maku, jolloin eläimet eivät sitä välttämättä syö. Ja muutenkin rehun laatuun ja säilöntälaatuun tulee kiinnittää huomiota.

Eläinainekseen kannattaa satsata, ei kannata jättää jälkeläisiä esim. huono rakenteisista lampaista. Ruokintaa tulisi suunnitella ja olosuhteisiin kiinnittää huomiota. 

Tuotanto kannattaa miettiä, että mitä omista lampaista haluaa, haetaanko määrää, jalostusta vai maisemanhoitoa. Tätä kannattaa pohtia, jotta tilaa voi kehittää oikeaan suuntaan. Sekin kannattaa miettiä karitsoivatko lampaat kerran vai kaksi vuodessa, yleistä on että karitsointi tapahtuu keväällä.

Laiduntamista kannattaa suunnitella ja se tulisi aloittaa jo hyvissä ajoin ennen kesää, vaikka jo ennen kevään karitsointi ruuhkaa. Kun miettii valmiiksi mille alueille tehdään laitumet ja mistä tarvikkeista eli ovatko ne pysyviä vai ei, niin osataan varautua oikeilla tarvikkeilla aitaamiseen ajoissa. Aitaamisen alkaessa on sitten selkeänä, että mihin ja millaista laidunnusta tehdään, sekä mikä on kierto. Tällä saadaan pienennettyä loisriskiä, kun tehdään kiertoa vuosien välille. Jos voidaan, jätetään lohkoja lepäämään välillä. Ja etenkin, jos jossain on ollut loisia, niin sinne ei ainakaan ensimmäisenä lasketa lampaita, varsinkaan karitsoita. Laidunnus on eläimen hyvinvoinnille tärkeää, maisemallisesti ja imagollisesti myös sekä kesän ajaksi saadaan vähennettyä työtaakkaa lampolassa.

Myös lammastilalla laskin ja numeroiden tunteminen on tärkeää, on tiedettävä mihin tila on menossa tuotannollaan.

Maalis-huhtikuun vaihteessa tulossa houkuttavan monipuolista koulutusta

Maaliskuun lopussa HuiLaa-hankkeen koulutuksissa perehdytään talouteen ja tilan johtamiseen.

Talouden teemapäivät 26.-28. maaliskuuta pureutuu talouden ja etenkin maatalouden tunnuslukuihin. Päivät pidetään kolmella eri paikkakunnalla:

• Tiistaina 26. maaliskuuta klo 10-15 Sodankylän valtuustosali
• Keskiviikkona 27. maaliskuuta klo 10-15 Ranuan valtuustosali
• Torstaina 28. maaliskuuta klo 10-15 Tervolan Loue, Lappian koulutila.

Kouluttajana on ProAgria Lapin talousasiantuntija Mikko Lampela. Hän käy talouden tunnuslukujen lisäksi läpi verotuksen optimointia ja yhtiöittämiskriteeriä - haitat ja hyödyt.

Ilmoittaudu koulutuksiin ennakkoon!

Tilan johtamiseen taas perehdytään perjantaina 29. maaliskuuta klo 10-15 Rovaniemellä Lapin ammattikorkeakoululla (Jokiväylä).

Luennon pitää viime vuoden puolella terveysjalostuksesta luennoinut eläinlääkäri Viljar Sedrik, joka perehdyttää viljelijät nyt maatilan johtamisen saloihin. Hän käy läpi esimerkiksi hankintoja ja motivaatioon vaikuttavia tekijöitä.

Ilmoittaudu ennakkoon!

Lammastalouden asioihin perehdyttävät koulutukset pidetään seuraavasti:

• Maanantaina 1. huhtikuuta klo 10-15 Torniossa Aineen taidemuseolla
• Tiistaina 2. huhtikuuta klo 10-15 Rovaniemellä Lapin ammattikorkeakoululla (Jokiväylä B302)

Lammaspäivillä käydään läpi, millä tavalla laidunnukseen valmistaudutaan ja miten ruokintaa ohjataan eri tuotantovaiheessa talous mielessä pitäen. Koulututtajana on Sini Sillanpää ProAgria Etelä-Pohjanmaalta.

Ilmoittaudu 25. maaliskuuta mennessä, jotta voimme varmistaa kaksi koulutuspaikkaa!

Varaa paikkasi jo nyt hyvinvointipäivään, joka pidetään 24. huhtikuuta Rovaniemellä SantaSportissa. Luvassa on rentouttavaa olemista ja hyödyllistä tietoa hyvinvoinnista.

Ilmoittautumiset kaikkiin koulutuksiin Marjut Petäjäjärvelle spostiin marjut.petajajarvi@proagria.fi

Teurassorkat sileiksi Kemijärvellä ja Ranualla - Louella hoidettiin elävän naudan sorkkia

Pidimme Heli Gröhnin johdolla Käytännön sorkkapäivät Kemijärvellä ja Ranualla sekä jatkopäivän Louella.

Kemijärvellä ja Ranualla työstimme jälleen teurassorkkia. Sitä edelsi teoriaosuus tarttuvista taudeista, sorkkasairauksista ja sorkanhoidon merkityksestä karjassa. 

Nämä käytiin läpi niin eläimen kuin tuotannon ja taloudenkin näkökulmasta. Saimme jälleen hyvin osanottajia näihin päiviin ja kiitosta kurssin pitämisestä.

Louella pidimme nyt ensimmäisen käytännön sorkkahoidon jatkokurssin eli hoidimme lehmien sorkkia Lappian opetusnavetassa. Tämä toi lisää varmuutta tekemiseen, kun kohteena olikin elävä nauta. 

Hoitoa edelsi myös lyhyt teoriaosuus, jossa kerrattiin kuvien kautta, mitä kaikkea sorkista voi löytyä ja miten niitä hoidetaan. Osallistujat pitivät tätäkin päivää hyödyllisenä ja jälleen saatiin omaan navettaan mukaan viemisiä.

Kiitos Lappian opetusnavetta ja sen työväki pääsystä hoitamaan lehmienne sorkkia sekä avusta päivän aikana.

Terveisin Marjut

Nurmesta kaikki lähtee - nurmikoulutuksia pidetty ja vielä on lisää tulossa

Olemme pitäneet 21. helmikuuta ensimmäisen Tuotantopanosten valinnalla tulosta nurmelle ja ympäristölle -koulutuksen Kemijärvellä sekä Juurta jaksain – nurmikoulutuksen Pellossa 11. maaliskuuta. Toinen Tuotantopanos päivä on Louella 15. maaliskuuta. Kouluttajan näissä tilaisuuksissa Lapissa kiertää ProAgria Lapin oma nurmiasiantuntija Terhi Luukkonen.

Päivät ovat olleet hieman eri mittaisia, mutta ajatuksena jokaisessa on käydä nurmentuotannon perusteita ja sitä, mitä maaperältä vaaditaan, jotta nurmentuotanto on mahdollisimman tehokasta ja tuottavaa. Pellon peruskunnosta huolehtiminen on kaiken a ja o. Sen avulla saadaan jo hyvä alku paremmalle sadolle. Lajikevalinnoilla ja erilaisilla seoksilla lähdetään sitten edelleen parantamaan sadon määrää ja laatua, kuin myös oikeilla valinnoilla parannetaan jälleen maaperän laatua.

Pellon kunto-ojitus, kalkitus ja lannoitus ovat pohja viljelylle, ja näillä kaikilla on oma osansa kasvun tukemiseksi. Kalkin valinta oikein maalajin mukaan on tärkeää, kuten myös lannoitteiden valinnat analyysien mukaan. 

Ajatus siitä, mitä pelto tarvitsee, tuo taloudenkin näkökulmasta varmuutta siihen, ettei hukata euroja peltoon saamatta tulosta sieltä tai saamatta sellaista tulosta kuin voisimme saada, jos oikeasti johdamme peltojen viljelyä. Eli tehdään ne oikeat valinnat ja pohjataan ne tietoon, jonka analyysit pellosta antavat. Myös lopputuotteen analysointi kertoo oman osansa siitä, ollaanko onnistuttu peltopanosten kanssa tai puuttuuko sieltä jotain.

Kotoinen rehu on niin naudoille kuin lampaillekin se tärkein osa ruokintaa. Samalla sitä kautta saadaan taloudellista hyötyä tilalle, kun ei jouduta ostamaan rehuja tai lisäämään kivennäis- ja hivenaineita tai valkuaista ostorehuilla. Tärkeää olisi laskea oman rehun hinta. Tämä olisi yksi tilan johtamisen tärkeä tekijä, päästään kiinni siitä, millaista euromääräistä panosta laitamme peltoihin ja tuottaako se meille sitten sitä, mitä tarvitsemme.

Hiilensidonnan näkökulmasta nurmipellot meillä Lapissa ovat tärkeässä roolissa etenkin, kun meilläkin on paljon turvepeltoja. Maaperään saamme sidottua päästöjä. Samalla saamme maanparannuksellisia vaikutuksia, kun sidomme hiiltä. Kiertotalous on tästä yksi askel eteenpäin. Tämä on ajatus, jota myös voi tämän päivän maataloudessa herätellä.

Nurmiasiantuntija Terhi Luukkonen

Olemme uuden äärellä monessa mielessä, ja pahiksen roolista voidaan itse alkaa ottamaan enemmän sitä hyviksen asemaa, kun jokainen kerää itselleen ne argumentit, joiden avulla omaa tuotantoaan voi tuoda esille hyvässä valossa. Maatalous ei ole vain ympäristöteko vaan samalla myös työllisyysteko. Voimme pienillä asioilla luoda erilaisen kuvan maataloudesta ja samalla saada jokainen itsellemme ehkä uutta intoa yrittää, kun haastetaan uusien asioiden äärellä itseämme.

Osallistujilla oli mukana omia maaperäanalyysejä sekä säilörehuanalyysejä, joista oli hyvä seurata, miltä oman tilan osiot näyttävät. Samalla tuli hyviä kysymyksiä sekä keskustelua siitä, miten olisi hyvä toimia, kun omat tulokset näyttävät tietyltä.

Jatkamme näitä koulutuksia vielä Lapissa useammalla paikkakunnalla, joten seuraahan missä olemme seuraavaksi ja tule mukaan kuuntelemaan sekä vaihtamaan ajatuksia!

Terveisin Marjut

Kirjanpito on yksi tärkein osa-alue maatilayrityksessä

Pidimme WebWakka -koulutuksen Ylitorniolla 18. helmikuuta ja Rovaniemellä 19. helmikuuta. Aiheina olivat WebWakka -ohjelma ja tilinpäätös sekä näihin liittyviä asioita.

Kouluttajana oli ProAgria Lapin talousasiantuntija Erkki Juntunen ja paikalla oli muutama maatalousyrittäjä.

Kirjanpito ja siihen liittyvät asiat ovat yksi tärkein osa-alue maatilayrityksessä, ymmärrys siitä kuinka yrityksen taloutta seurataan sekä pidetään yllä. Vaikka kirjanpidon teettää toisaalla, niin on hyvä itsellä olla ymmärrys talouden luvuista sekä niiden vaikutuksista. Talouden perustiedot ovat yksi osa tilan johtamista.

WebWakka -ohjelma itsessään on uudistunut ja se on nyt verkossa, joten erillistä ohjelmaa ei tarvita vaan saat kirjanpidon auki missä tahansa, kunhan käytössä on internetyhteys.

Tulevat koulutukset - huomaa ilmoittautumiset!

Kokosimme HuiLaa-hankkeen koulutukset listaksi. Varmistetut ajat ja paikat ovat nyt huhtikuulle saakka:

18.2. WebWakka ja tilinpäätös. Ylitornion valtuustosali. Ilmoittaudu 15.2. mennessä!
19.2. WebWakka ja tilinpäätös. Rovaniemi, Lapin amk, Jokiväylä luokka C217. Ilmoittaudu 15.2. mennessä!
20.2. Minun maatilani ja Bisnes+ -ohjelmien avaamista. Posio, Himmerki. Ilmoittaudu ennakkoon!
21.2. Tuotantopanosten valinnalla tulosta nurmelle ja ympäristölle. Kemijärvi, Mestarin kievari.
25.2. Käytännön sorkkapäivät. Kemijärvi, Ammattiopisto Redu. Ilmoittaudu ennakkoon!
26.2. Käytännön sorkkapäivät. Ranua, Portimo. Ilmoittaudu ennakkoon!
27.2. Sorkkapäivän teoriajatkot. Tervola, Louen koulutila. Ilmoittaudu ennakkoon!
1.3. Tuotantopanosten valinnalla tulosta nurmelle ja ympäristölle. Sodankylä, valtuustosali.
11.3. Juurta jaksain nurmesta. Pello, kunnantalo.
13.3. Robopäivä; robottien käyttöön liittyvää koulutusta. Rovaniemi, Lapin amk. Ilmoittaudu ennakkoon!
15.3. Tuotantopanosten valinnalla tulosta nurmelle ja ympäristölle. Tervola, Loue. Ilmoittaudu ennakkoon!
18.3. Lihanaudan kasvatus. Tornio, Aineen taidemuseo. Ilmoittaudu ennakkoon!
19.3. Lihanaudan kasvatus. Rovaniemi, Lapin amk, Jokiväylä luokka B148. Ilmoittaudu ennakkoon!
20.3. Minä Itse: Miten saan aikani riittämään, työstä palautuminen, oikeanlaisen liikunnan ja syömisen yhdistäminen arkeen. Rovaniemi, Santasport. Ilmoittaudu 13.3. mennessä!
26.3. Talouden teemapäivä: Talouden tunnusluvut, verotuksen optimointi. Sodankylä, valtuustosali.
27.3. Talouden teemapäivä: Talouden tunnusluvut, verotuksen optimointi. Ranua, valtuustosali.
28.3. Talouden teemapäivä: Talouden tunnusluvut, verotuksen optimointi. Tervola, Louen koulutila.
29.3. Tilaa johtamassa. Myös etäyhteys koulutukseen! Rovaniemi, Lapin amk.
1.4. Lammastuotanto ja laidunnukseen valmistautuminen. Tornio, Aineen taidemuseo. Ilmoittaudu 25.3. mennessä!
2.4. Lammastuotanto ja laidunnukseen valmistautuminen. Rovaniemi, Lapin amk, Jokiväylä luokka B302. Ilmoittaudu 25.3. mennessä!

Klikkaa tästä tarkempiin koulutustietoihin!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: projektipäällikkö Marjut Petäjäjärvi, marjut.petajajarvi@proagria.fi

KOULUTUKSIA

Hei

Nyt olisi kattaus jo sovittuja koulutuksia keväälle ja osa on työn alla eli suunnitteilla, mutta tietoa niistäkin alustavasti.

https://www.dropbox.com/s/8ns38kbrvrxq4g5/Tulossa%20ja%20suunnitelmissa%20koulutuksia.pdf?dl=0